Uusimmat artikkelit

12.8.2022
IPS-laatuarviointiin osallistuminen lisäsi arvostusta omaa työtä kohtaan  Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toteutti yhteistyössä Kuntoutussäätiön kanssa… Lue lisää
30.6.2022
IPS-Sijoita ja Valmenna! -toimintamallin integraatio psykiatriseen kuntoutukseen IPS-toimintamallin käyttöönottoa psykiatrisessa kuntoutuksessa ja juurtumista osaksi palveluvalikkoa… Lue lisää
16.6.2022
MILJOONIEN SYY INTEGROIDA TYÖLLISTYMISEN TUKI OSAKSI PSYKIATRISTA KUNTOUTUSTA Kuvittele, että sairastut psykoosiin. Sairauden tuoman kivun,… Lue lisää
12.5.2022
HEI, ON IHAN OK PETTYÄ TYÖHÖN Psykiatrisessa kuntoutuksessa on lähestytty työelämää asteittain sosiaalisen kuntoutuksen, ammatillisen… Lue lisää
29.4.2022
Yksilöllisesti räätälöity verkostoyhteistyö on onnistuneen työhönvalmennuksen perusta IPS työhönvalmennuksessa tavoitteena on löytää ansiotyö avoimilta työmarkkinoilta… Lue lisää
Blogi

Yksilön asialla, laatukriteereihin tähdäten

IPS-työhönvlamentajat Anna Lehmuskoski (TE-toimiston tiimi) ja Mandi Petrell (HUSin tiimi) ovat sukeltaneet IPS-toimintamallin laatukriteereihin ja koonneet kokemuksia työhönvalmentajan yhteistyöstä psykiatrisessa tiimissä. ”Halusimme jäsentää itsellemme, muille työhönvalmentajille ja poliklinikoiden työntekijöille meidän IPS-työhönvalmentajien roolia moniammatillisessa tiimissä” Mandi kertoo ja Anna jatkaa ”Taustalla oli myös ihmetys siitä, että hankkeessa meidän työhönvalmentajien odotetaan noudattavan IPS-toimintamallin laatukriteerejä hyvin tarkkaan. Niistä kuitenkin lähes puolet ovat suunnattuja poliklinikan muulle työryhmälle.”.

Se, että eri osapuolet tuntevat yhteisen työn perustan on noussut ilmeisen tärkeänä. ”Kun erilaiset näkökulmat yhdistetään voi yhteistyö toisen organisaation kanssa olla todella tuloksellista. Esimerkiksi tutkimusten mukaan IPS-työhönvalmennuksen myötä muun tiimin työmäärä voisi vähentyä.” Anna toteaa.

Anna Lehmuskoski,
TE-toimiston tiimi

Kohtaaminen ja kuuntelu mahdollistavat yhteisen tavoitteen luomisen

Kummassakaan organisaatiossa ei ollut entuudestaan IPS-työhönvalmentajia. On siis luonnollista, että uuden ammatin edustajat ovat joutuneet raivaamaan itselleen tietä. IPS-toimintamallin laatukriteereissä painottuu sen tärkeys, että IPS-työhönvalmentaja on tasavertainen työntekijä moniammatillisessa tiimissä. Yhteydenpidon ja yhteistyön tulisi olla saumatonta ja sujuvaa. Etenkin toimintamallin vielä ollessa uusi korostuu työntekijöiden välisen viestinnän ja vuorovaikutuksen tärkeys eri tilanteissa. ”Se toimii vähän niin kuin missä tahansa suhteessa. On tutustuttava ja kuultava toisiaan. On hahmotettava yhteinen hyöty.” Anna toteaa.

Jotta molemminpuolinen ymmärrys lisääntyisi olisi tärkeää olla mukana mahdollisimman monessa eri foorumissa, esimerkiksi kokouksissa ja kahvipöydässä. ”Voi olla vaikea ymmärtää työryhmän toimitaa, mikäli ei tiedä esimerkiksi, että työntekijöillä on kiire tai ymmärrä miksi heillä on kiire” Anna kuvailee. ”Minun ymmärrykseni poliklinikan työntekijöiden tilanteesta, toiveista ja tarpeista lisääntyi huomattavasti, kun jäin kunnolla kuuntelemaan heidän keskusteluaan” Mandi kertoo, ”ymmärsin, että me saatamme myös kuormittaa heitä hankkeellamme. Olin vähän kuplautunut tähän IPS-työhönvalmentajien porukkaan, jossa on aivan eri tavalla mahdollisuus käyttää aikaa yhden henkilön kanssa.”

Tasapainoilua asiakaslähtöisyyden, laatukriteerien ja viitekehysten välillä

Laatukriteerit poikkeavat tietyissä määrin totutuista käytänteistä. Niitä on myös ymmärrettävä ja osattava soveltaa käytäntöön, etteivät niiden lukisi olevan keskenään ristiriidassa. Paljon pohdintaa on herättänyt esimerkiksi IPS-työhönvalmennuksen oikea-aikaisuus ja valmennuksen mahdollinen lopetus. ”Poliklinikkatyössä on totuttu siihen, että ellei henkilö hyödy jostain kuntoutusmuodosta niin sitä ei jatketa. Laatukriteerit eivät ole ihan näin yksiselitteiset. Lopetus ei ole ihan niin suoraviivaista.” Mandi kuvailee. Toipumisorientaation ja yksilölähtöisyyden kautta tarkasteltuna oikea-aikaisuus ja henkilön oma motivaatio puolestaan nousevat tärkeinä arvoina, jotka parhaimmillaan toimivat todella hyvin. ”Henkilökohtaisesti minulle ihmisenä on todella tärkeää, että IPS-työhönvalmentajana minun ei kuulu määrätä ketään töihin. IPS-toimintamallin laatukriteerit asettavat ihmisen oman elämänsä subjektiksi ja ohjaavat aktivoimaan häntä itseään.” kertoo Anna. ”On kieltämättä uusi rooli, että oikeasti sanon valmennettavalle, että en pysty menemään töihin kenenkään puolesta. Voin toki auttaa, mutta työllistymisen pallo annetaan IPS-toimintamallissa vahvasti asiakkaalle ja se pysyy hänellä, oli lopputulos mikä hyvänsä.” jatkaa Mandi.

Myös laatukriteerien ideologia ja käytännön asiakaslähtöisyys on osattava punnita toisiaan vasten. Useimmat ihmiset päätyvät itselleen hyvään ratkaisuun saadessaan riittävästi aikaa ja arvokkaan mahdollisuuden pohtia asiaa itse monesta näkökulmasta. ”Henkilölle palvelun päättäminen voi olla hankalaa, on annettava mahdollisuus nähdä, että kyse ei ole epäonnistumisesta. On pohdittava, olisiko jatkamisessa kyse kuuliaisuudesta vai oikeasta motivaatiosta.” pohtii Anna.

IPS-työhönvalmennuksen tuoma ajattelutavan muutos on ajankohtaisesti tärkeä. Kun laatukriteereihin tähtää on IPS verrokkipalveluita tehokkaampi työllistymisen tuki niille henkilöille, jotka tarvitsevat räätälöityä tukea. ”Sanktioiden uhalla työllistämistä on jo kokeiltu ja todettu, että se passivoi. Tässä on oikeasti erilainen raami.” toteaa Anna.

”Työhönvalmentajan matkassa”-juttusarjassa voit seurata työhönvalmentajiemme kokemuksia työarjestaan.

Mandi Petrell siirtyi hankkeesta uusiin tehtäviin vuoden 2022 alussa.