Työhönvalmentajan työhyvinvointi ja työn rajaaminen

Kuten niin moni muukin ammatti, vaatii työhönvalmentajan työ tekijältään työn rajaamista. IPS-työhönvalmentajat Kirsi Holm ja Outi Niemelä sekä tiiminvetäjä Henna-Marita Salmensuo pohtivat oman työn rajaamista eri näkökulmista ja tasapainoilua työn eri vaatimusten ja odotusten välillä.

”Yhteistyössä hoitotiimin kanssa rajaan työni työhön ja työhönvalmennukseen liittyvään, eli se on se mihin keskityn.” kertoo Henna-Marita. Asiakkaiden valmennuksessa työn rajaaminen on kuitenkin vaikeampaa. Niin Henna-Marita kuin Outi ja Kirsi kokevat jossain määrin ristiriitaa eri roolien ja omien sekä asiakkaiden odotusten välillä. ”Minä tasapainoilen entisen ammattini kanssa. On vaikeata keskittyä olemaan vain työhönvalmentaja, kun sairaanhoitajan ammatti puskee alta. Toisaalta on rikkaus, mutta ajoittain se on liikaa.” pohtii Kirsi, Henna-Maritan täydentäessä ”Kuormitus ja vaikeus hallita tulee siitä, että haluamme olla hyviä. Siitä kumpuaa myös vaikeus tasapainoilla.”

Luottamuksellinen yhteistyösuhde työhönvalmentajan ja asiakkaan välillä herättää näkökulmia työn rajaamiseen.

”Asiakkaiden on tärkeä päästä purkamaan arjen asioita jollekin. Joidenkin kohdalla se joku on työhönvalmentaja. Heidän kanssansa jaetaan kortisonivinkkejä tai vatsataudista selviämisen vinkkejä…” Outi toteaa Kirsin naurahtaessa, ”…tai jännittämisen vinkkejä! Sain tsemppejä valmennettavalta, kun jännitti mennä rekrytapahtumaan.”.”Tässä sen toisaalta näkee, että kun olet näyttänyt itsestäsi inhimillisen puolen, niin asiakkaastakin voi tulla tsemppari.”, Henna-Marita puolestaan hymähtää.

IPS-toimintamallissa asiakkaalla on hyvin yksilöllisesti räätälöidystä tuesta huolimatta vahvasti oikeus kantaa vastuu työnhaustaan ja työllistymisestään.

Työhönvalmentajalta tämän vastuun mahdollistaminen edellyttää omien voimavarojen ja aikarajojen tunnistamista. ”Siinä on ristiriita, että usein sanon ’älä jää yksin asioiden kanssa, ole yhteydessä matalalla kynnyksellä’, sitten kuitenkin vastaan, että palaan asiaan viikon päästä, kun kalenterissa on aikaa.” Kirsi miettii. ”Minua alkaa hymyilyttää, kun ajattelen, kuinka retuperällä työn hallinta ajoittain on. ’Ein’ sanominen on opittava. Hiljattain huomasin taas vetäväni jotain lounasleipää bussipysäkillä ja totesin, että ’ei tämä näin voi mennä, tähän pystyn vaikuttamaan!’ ” naurahtaa Outi Kirsin kompatessa ”…eilenkin Vantaalla siirtyessä juttelin kaikki matkat autossa puhelimessa – edes automatka ei ollut rauhoittumisen tauko.”.

IPS-työhönvalmentajalle ohjautuu usein oman osaamisen ja tiedon ylittäviä kysymyksiä.

Silloin on osattava rajata omat itseen kohdistuvat vaatimukset. Esimerkki usein vastaan tulevasta aiheesta on työsopimukseen ja palkkaukseen liittyvät kysymykset. ”Juuri juttelin asiakkaan kanssa siitä, onko työnantajalla oikeus laskea palkkaa, mikäli se on töiden alkaessa laitettu liian korkealle. Menenkö minä nyt tulkitsemaan finlexin pientä pränttiä?” Outi miettii.

”Tässä työssä tarvitaan joustavuutta. On pystyttävä vaihtamaan tilanteesta toiseen, organisoimaan työnsä uudelleen ja priorisoimaan se, mikä juuri tässä hetkessä on tärkeää.” pohtii Henna-Marita.