Ellei valmennus etenekään niin kuin Strömsöössä?

Joskus IPS-työhönvalmentaja löytää paikkansa helposti valmennettavan tukena ja matka työhön on sujuva prosessi. Toisinaan valmennus on sitä, että niin odotuksia, vaatimuksia kuin valmennussuhdettakin joudutaan useaan otteeseen jumppaamaan. Työhönvalmentajat Marika Naaramo ja Anna Lehmuskoski kuvaavat IPS-työhönvalmentajan tunteita tilanteissa, kun valmennus ei tunnu sujuvan niin kuin toivoisi. He pohtivat miten tukea sitä, että työhönvalmentajan ja valmennettavan luottamus kehittyisi valmennusprosessissa sellaiseksi, että myös valmentaja voi luottaa siihen. 

Työhönvalmentaja kohtaa työssään sekä muiden ennakkoluuloja että oman epävarmuutensa

Työnantajia kohdatessaan hän markkinoi asiakkaitaan painottaen heidän täsmätyökykyisyyttään, osaamistaan ja motivaatiotaan raivaten näin tilaa aidolle moninaisuudelle. Valmennuksessa olevien käsitys omasta osaamisesta ja omista mahdollisuuksista kehittyvät parhaimmillaan työssä. Tämän mahdollisuuden työhönvalmentaja haluaa tarjota valmennuksessa olevalle. Työhönvalmentajan tehtävä on herättää työnantaja näkemään potentiaalia jokaisessa valmennettavassa.

Työhönvalmentajan on kyettävä tasapainoilemaan omien toiveidensa, luottamuksen ja ympäröivän yhteiskunnan odotusten välillä

Hänen tehtävänsä on olla mahdollistaja, kannustaja ja vierellä kulkija. Lähtökohtana on tavoite, että työ löytyy juuri sieltä, mistä henkilö itse toivookin. Parhaimmillaan roolijako on voimaannuttava, mutta mikäli valmennuksessa olevan vointi, mieli ja toiminta ailahtelee voimakkaasti, voi työhönvalmentajan olla haasteellista pysyä asiakkaan vaihtuvien toiveiden vauhdissa. Joskus hänen työssään korostuu se, että valmennuksessa oleva tarvitsee tukea nähdäkseen, että avointen työmarkkinoiden töissä myös työnantajalla saa olla vaatimuksia ja ehtoja työntekijälle.

Toisinaan IPS-työhönvalmentaja kokee olevansa työssään valmennettavansa ja laatukriteerien tavoitteiden armoilla

Työhönvalmentaja voi esimerkiksi kokea itsensä harhaan johdetuksi tilanteessa, jossa työllistymisen etenemiselle tai työn vastaanottamiselle ilmenee este (esimerkiksi ajokortin menetys), josta työhönvalmentaja ei ole aiemmin tiennyt. Turhautumisen tunne on luonnollinen esimerkiksi myös, mikäli työhönvalmentaja kokee tehneensä kaikkensa saadakseen toivotun työhaastattelun toteutumaan ja työnhakija ilmoittaa muuttaneensa mieltään työn suhteen. Mutkia matkaan voi tulla, mikäli työnhakija vahvasti painottaa toimintaa, joka ei ole yhteen sointuva ympäröivän yhteiskunnan normien kanssa, esimerkiksi kokee tärkeäksi tuoda työhaastattelussa esille vahvoja, yhteiskuntakielteisiä mielipiteitä

Työhönvalmentajan työhön kuuluu nyt ja kuuluu takuulla myös jatkossa, neuvottomuuden hetkiä

Hankkeessa olemme saaneet iloita monesta mahtavasta työllistymistarinasta. IPS-työhönvalmennusmalli sitä ohjaavine laatukriteereineen on myös meidän hankkeessamme osoittautunut tulokselliseksi ja toimivaksi. Onneksi IPS-laatukriteerit määrittävät myös IPS-työhönvalmentajan työn tuen eli sen, että työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä hoitotiimin kanssa ja työhönvalmentajien tiimissä, jossa voi onnistumisten lisäksi jakaa myös neuvottomuuden turhaumat. Parhaimmillaan tiimi löytää uuden tulokulman pulmaan ja valmennuksessa oleva henkilö saavuttaa tavoitteensa. 

Kirjoittajat: Marika Naaramo HUSin tiimi ja Anna Lehmuskoski TE-toimiston tiimi