Uusimmat artikkelit

12.5.2022
HEI, ON IHAN OK PETTYÄ TYÖHÖN Psykiatrisessa kuntoutuksessa on lähestytty työelämää asteittain sosiaalisen kuntoutuksen, ammatillisen… Lue lisää
29.4.2022
Yksilöllisesti räätälöity verkostoyhteistyö on onnistuneen työhönvalmennuksen perusta IPS työhönvalmennuksessa tavoitteena on löytää ansiotyö avoimilta työmarkkinoilta… Lue lisää
8.4.2022
Työhönvalmentajan tuki ja varmuus tuloista tuo työrauhan Hannalle kuuluu hyvää. Hän kertoo käyneensä koiran kanssa… Lue lisää
1.4.2022
IPS-toimintamallin vertaisryhmä on psykiatrisen kuntoutuksen ja työllisyyspalveluiden rajapinnassa IPS-työhönvalmennuksen vertaisryhmä on kokoontunut Vantaalla syksystä 2021… Lue lisää
18.3.2022
IPS-työhönvalmennuksen vaikuttavuus piilee yhteistyössä IPS-hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä asiakkaiden kuntoutumisen ja työllistymisen edistämiseksi. Uudenmaan TE-toimiston… Lue lisää
Blogi

Yksilöllisesti räätälöity verkostoyhteistyö on onnistuneen työhönvalmennuksen perusta

Maarit Järvinen, työhönvalmentaja HUS:in tiimissä

IPS työhönvalmennuksessa tavoitteena on löytää ansiotyö avoimilta työmarkkinoilta ja ainoan sisäänottokriteerin tulisi olla halu työllistyä. Joskus matkan varrella kuitenkin ilmenee, että avoimet työmarkkinat eivät ehkä olekaan se ensisijainen tavoite. Maarit Järvinen ja Nina Lindholm pohtivat paljon IPS-työhönvalmennuksen oikea-aikaisuutta ja rajapintoja muihin palveluihin. Maarit on työskennellyt toimintaterapeuttina HUS Psykiatrialla, Psykiatriakeskuksen osastolla 9 vuodesta 2011 lähtien. Nina puolestaan siirtyi hankkeeseen Keudasta, jossa hän toimi ammattiin opiskelevien opiskelijoiden työelämässä toimimisen opetus ja ohjaustehtävissä.

Fokus työhönvalmennuksessa?

Nina Lindholm, työhönvalmentaja TE-toimiston tiimissä

”On vaikea määrittää ja rajata, mitä tarkoittaa, että työhönvalmentaja tekee vain työhönvalmennusta”, kertoo Maarit. ”Periaatteessa työhönvalmennukseen ohjautumiseen pitäisi riittää, että henkilön tavoitteena on jossain välissä työllistyminen” toteaa Nina. ”Ensisijaisesti haluan suunnata voimavaroja avoimien työmarkkinoiden suuntaan, mutta olen joskus harmikseni joutunut luopumaan hetkeksi siitä tavoitteesta”, toteaa Nina. Kokemus on osoittanut, että henkilöiden toiveet ja käsitykset työllistymisestä saattavat vaihdella paljon. Myös työhönvalmennuksen alettua, työllistymisen polku saattaa ottaa aivan uuden suunnan. ”Työllistyminen saattaa vaatia paljon esivalmisteluja. Silloin keskityn asiakkaan kanssa niihin asioihin, jotka tukevat tulevaa työllistymistä.” kertoo Maarit. Parhaimmillaan myös väliaskel tuetussa työympäristössä voi tuoda myönteisiä tuloksia. Henkilö voi kokeilla työtä ilman suorittamisen vaatimusta ja työhönvalmentaja voi puolestaan saada mahdollisuuden kohdentaa työhönvalmennuksen paremmin. Oli reitti mikä tahansa, on työhönvalmentajan oltava aktiivinen ja edettävä valmennettavan tavoitteiden mukaisesti ja pidettävä fokus vahvasti työelämään suuntaavassa valmennuksessa. ”Kun työhönvalmentajien keskuudessa juttelemme, nousee vahvasti mieleen asiakkaiden valmiudet, heidän halunsa ja toiveensa ja etenkin se, että nämä eivät aina kohtaa keskenään.” pohtii Maarit. ”Työhönvalmentajana pohtii usein sitä, mikä on kenenkin käsitys työkyvystä missäkin vaiheessa ja eroavatko ne keskenään”, kertoo Nina.

Mistä muodostuu käsitys työhönvalmennuksen oikea-aikaisuudesta?

Työhönvalmennukseen ohjautumiseen vaikuttaa vahvasti henkilön toiveen lisäksi myös hoitotahon näkemys, mutta lopulta työhönvalmennuksessa, asiakkaan tilanne saattaa näyttäytyä aivan erilaisena kuin poliklinikalla. ”Poliklinikalla henkilö on potilas. Näen, että vuorovaikutus minun tapaamisillani voi olla paljon vastavuoroisempaa ja eloisampaa.” kertoo Nina. Työhönvalmennuksen alkuvaiheen hoitoneuvotteluissa näkemykset ja käsitys kyvyistä osuvat pääsääntöisesti oikein, mutta poikkeuksia on ja valmennuksen aikana tapahtuu muutoksia. ”Kohtaamme asiakkaan eri tilanteissa ja ympäristöissä kuin poliklinikalla, jolloin henkilön roolin vaihtuminen potilaasta valmennettavaksi voi saada aikaan positiivista muutosta. Mutta ei työllistyminen siitä huolimatta aina ole helppoa.”, sanoo Maarit. Sekä Nina että Maarit kokee, että hyvällä, moniammatillisella verkostoyhteistyöllä määritetään kullekin henkilölle paras eteneminen. ”Ne tilanteet, joissa henkilön työkyky työssä näyttäytyy erilaisena, kuin poliklinikalla, kertovat, miten hankalaa on määritellä etukäteen tuen kriteerejä. Kun ympäristö ja tekeminen vaihtuu, voi henkilöstä löytyä valmiuksia tai toisaalta lamaantumista, mikä on jotain aivan muuta kuin ennalta odotti.”, toteaa Maarit.

Sekä Maarit että Nina peräänkuuluttavat työhönvalmennuksen raamien napakoittamista sekä työhönvalmentajan ja moniammatillisen tiimin muiden jäsenten työnjaon selkiyttämistä. ”Minulle on tärkeää, ettei IPS:n runko luista, että IPS kohdentuu siihen mihin se on tarkoitettukin.”, sanoo Nina Maaritin täydentäessä ”Tärkeää on, että asiakas saa mitä hän tarvitsee. On kuitenkin myös todella tärkeä määrittää, milloin työhönvalmennusta jatketaan ja milloin se päätetään.” Näin varmistetaan, että työhönvalmennuksessa olevat henkilöt saavat tasalaatuista työhönvalmennusta.

”Työhönvalmentajan matkassa”-juttusarjassa voit seurata työhönvalmentajiemme kokemuksia työarjestaan.