Uusimmat artikkelit

12.8.2022
IPS-laatuarviointiin osallistuminen lisäsi arvostusta omaa työtä kohtaan  Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toteutti yhteistyössä Kuntoutussäätiön kanssa… Lue lisää
30.6.2022
IPS-Sijoita ja Valmenna! -toimintamallin integraatio psykiatriseen kuntoutukseen IPS-toimintamallin käyttöönottoa psykiatrisessa kuntoutuksessa ja juurtumista osaksi palveluvalikkoa… Lue lisää
16.6.2022
MILJOONIEN SYY INTEGROIDA TYÖLLISTYMISEN TUKI OSAKSI PSYKIATRISTA KUNTOUTUSTA Kuvittele, että sairastut psykoosiin. Sairauden tuoman kivun,… Lue lisää
12.5.2022
HEI, ON IHAN OK PETTYÄ TYÖHÖN Psykiatrisessa kuntoutuksessa on lähestytty työelämää asteittain sosiaalisen kuntoutuksen, ammatillisen… Lue lisää
29.4.2022
Yksilöllisesti räätälöity verkostoyhteistyö on onnistuneen työhönvalmennuksen perusta IPS työhönvalmennuksessa tavoitteena on löytää ansiotyö avoimilta työmarkkinoilta… Lue lisää
Blogi

Mitä hyötyä on IPS-työhönvalmennuksesta, työn löytymisen lisäksi?

Uudenmaan IPS-aluepilotissa on jo melkein joka neljäs työhönvalmennuksessa oleva löytänyt työn. Monella kuitenkin työllistyminen kestää eikä se ole IPS:n tuellakaan helppoa. Itse työllistymisellä tiedetään olevan paljon, hyvinvointiin ja elämänlaatuun liittyviä myönteisiä vaikutuksia, mutta mitä hyötyä on IPS-työhönvalmennuksesta niille, jotka etsivät sopivaa työtä pitkään? Onko IPS-työhönvalmemnnuksesta mitään hyötyä, ellei sopivaa työtä löydy?

Työhönvalmentajan tapaaminen voi olla viikon kohokohta

Outi Niemelä, TE-toimiston tiimi

Työhönvalmennukseen osallistuminen jo itsessään, ennen kuin työnhaku edes alkaa, aktivoi ja tuo lisää sisältöä arkeen. On henkilöitä, joiden päivissä on varsin vähän tai ei yhtään aktiviteetteja, eikä perhettä tai ystäviä välttämättä ole. Uusien ystävyyssuhteiden muodostamista voi estää pelko, että toinen henkilö, joka ei ymmärrä sairautta, muuttaa omaa käytöstään kuullessaan sairaudesta. Asiointikäynnit saattavat olla näille henkilöille ainoa hetki, kun he poistuvat kotoa. Työhönvalmennus tuo ainakin yhden sosiaalisen kontaktin lisää.

Työhönvalmentaja kohtaa yksilönä

Sonja Arokari, HUSin tiimi

Työhönvalmentajan yksilöllisen kohtaamisen peruskivi on, että ihmistä ei nähdä sairauden kautta, ketään ei aseteta muottiin. Valmennusprosessi saa muotoutua juuri sellaiseksi, kun ihminen itse tarvitsee ja haluaa. Jokaisen valmennettavan polku ja saama tuki on erilainen, koska jokaisen tarina, kyvyt ja toiveet ovat erilaisia. Kun ihminen kohdataan yksilönä, tulee hän kuulluksi. Kuulluksi tuleminen lisää itsetuntemusta ja -luottamusta, jäsentää ajatuksia ja unelmia. Joskus se hahmottaa suuntaa, jota kohti haluaa ammatillisesti edetä, joskus selkeyttää omien voimavarojen rajallisuutta ja sitä, ettei ole valmis työelämään.

Työhönvalmentajan kanssa ei ole kiellettyjä aiheita

Arki vaikuttaa työhön ja työ arkeen. Työhönvalmentajan kanssa henkilö pääsee jakamaan omaa elämää, arkea, tunteita, kokemuksia ja ajatuksia. Joskus työllistymistä on voinut jarruttaa muut keskeneräiset asiat ja niiden kasautuminen. Jos mielen päällä on esimerkiksi hankalat läheissuhteet tai tiukka taloudellinen tilanne, voi työhönvalmentajan kanssa pysähtyä hetkeksi niihin ja pohtia ratkaisuja. Voi myös olla, että on ajankohtaista hankkia esimerkiksi työhön sopivat jalkineet tai jokin muu henkilökohtainen työväline. Tällöin työhönvalmentajan kanssa voi lähteä yhdessä ostoksille.

Erityisesti tunteista puhutaan työhönvalmennuksessa paljon. On iso asia, kun on olemassa henkilö, jonka kanssa jakaa ilon siitä, kun pääsee työhaastatteluun tai pettymyksen, kun ei tule valituksi työhön. Lisäksi työhön palaamiseen, työelämään siirtyminen tai työnhakuun liittyy aina paljon jännitystä, toiveikkuutta ja pelokkuutta. Isot tunteet, kuten pelot, vaativat pysähtymistä niiden äärelle. Kaikki lähtee tunteen ja sen taustalla olevien asioiden tunnistamisesta. Sen jälkeen voidaan turvallisesti käsitellä tunnetta ja lähteä kohtaamaan sitä hitaasti ja asteittain. Työssä lähtee sujumaan paremmin, kun esimerkiksi sosiaalisten tilanteiden aiheuttamaa jännitystä päästään kohtaamaan jo työnhakuvaiheessa.

Työhönvalmentaja luo joustavuutta ja yhdenvertaisuutta kankeaan ja eriarvoistavaan järjestelmään

Rinnalla kulkijuuden lisäksi IPS-työhönvalmentajan tärkeimpiin ominaisuuksiin lukeutuu luovuus. On osattava löytää luovia ratkaisuja olemassa olevien vaihtoehtojen ulkopuolelta, kun perinteiset tukimallit eivät sovellu. Esimerkkinä tästä työkokeilu: Riippuen etuuden maksajasta, on työkokeiluun vähimmäisviikkotuntimäärä 15-20h. Vaatimus on valtavan kova! Miten on tarkoitus kuntoutua vastaamaan tätä vaatimusta?

Työhönvalmennuksen teemoihin kuuluu myös työnhakijan oma vastuu

Jokainen työhönvalmentaja haluaa löytää valmennettavalleen tälle soveltuvan työn. Samalla kuitenkin mielessä on, että työhönvalmennus ei ole ikuista, jonain päivänä työnhaku saattaa henkilölle taas olla ajankohtaista siten, että työhönvalmentaja ei kulje enää rinnalla. Työhönvalmennuksessa on siis tärkeää vahvistaa henkilön omia työnhaku- ja työelämävalmiuksia ja taitoja. Vastuu itsestä ja omista valinnoista voi olla vierasta eikä itsestään selvää. Taidot karttuvat yksilöllisesti. Tärkeintä on rohkeuden ja itseluottamuksen karttuminen. ”Jonain päivänä osaan ja uskallan tehdä asiat omalla tyylillä ja itse!”

Outi Niemelä (TE-toimiston tiimi) ja Sonja Arokari (HUSin tiimi)