Uusimmat artikkelit

27.1.2023
IPS-työhönvalmentaja työnantajan tukena TE-toimiston tiimissä IPS-työhönvalmentajana toimiva Minna Stelter kokee työnsä palkitsevana erityisesti kahdesta syystä,… Lue lisää
13.1.2023
Onko kaikilla mahdollisuus työhön? Osatyökykyisten työllisyydestä on puhuttu pitkään, mutta ajan saatossa termit ovat vaihdelleet.… Lue lisää
30.12.2022
Tiedän, että pärjään. Elämä kantaa! Hanna on nyt käynyt töissä reilusti yli vuoden. IPS-työhönvalmennusta on… Lue lisää
16.12.2022
Hiomaton timantti Kun kaksi vuotta sitten aloitin IPS-työhönvalmennuksessa, minulla ei ollut suuria odotuksia. Itseluottamukseni ja… Lue lisää
2.12.2022
Ellei valmennus etenekään niin kuin Strömsöössä? Joskus IPS-työhönvalmentaja löytää paikkansa helposti valmennettavan tukena ja matka… Lue lisää
Blogi

Onko kaikilla mahdollisuus työhön?

Osatyökykyisten työllisyydestä on puhuttu pitkään, mutta ajan saatossa termit ovat vaihdelleet. On puhuttu vajaakuntoisista, sitten taas osatyökykyisistä ja nykyään puhutaan enenevissä määrin pelkästään työkyvystä. Keskusteluun on nyt noussut myös Juha-Pekka Martimon (2020) nostama täsmätyökykyisyyden käsite. Hän toi kirjoituksessaan esiin, kuinka osatyökykyisyyden käsite korostaa työssä suoriutumisen puutteita, eikä välttämättä houkuttele työnantajaa rekrytoimaan osatyökykyistä henkilöä. Täsmätyökykyisyydessä huomioidaan, ettei kukaan meistä kykene kaikkiin töihin, mutta jokainen kykenee johonkin työhön. Oikeanlaisessa tehtävässä henkilö voi olla täysin työkykyinen. Osa – tai täsmätyökykyiset eivät ole yhtenäinen ryhmä, vaan ryhmän sisällä on hajontaa. Osalla työkykyvyn haasteet voivat olla pysyviä, kun taas toisella voi olla haasteita yksittäisessä työtehtävässä tietyn ajan. (Kuitunen & Oivo 2021.) 

Suomessa työkyvyn haasteet liittyvät tällä hetkellä eniten mielenterveyden haasteisiin sekä tuki – ja liikuntaelinsairauksiin. Työkyvyn haasteet koskevat laajaa joukkoa Suomessa. Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan, vuonna 2011 haasteet koskivat 1,9 miljoonaa henkilöä. (Kuitunen & Oivo 2021.) 

Sanna Marinin hallituksen tavoitteena on, että vuonna 2023 15–64-vuotiaiden työllisyysaste tavoittaa 75 prosentin tason. Korkea työllisyys edellyttää erityisesti vaikeasti työllistyvien pääsyä työmarkkinoille, sillä eniten mahdollisuuksia työllisyyden kasvuun on ryhmissä, joissa työllisyys on tällä hetkellä matalaa työttömyyden tai työmarkkinoiden ulkopuolelle jäämisen vuoksi. Jotta hallituksen työllisyystavoite olisi saavutettavissa, työelämässä tulee olla mahdollisuuksia työn mukauttamiseen ja joustoon, jotta ihmiset voivat tehdä työtä, sillä työkyvyllä, joka heillä on. (Valtioneuvosto 2019; Työkykyohjelma 2020.)

Työ on merkittävä osa ihmisen identiteettiä, hyvinvointia ja osallisuutta yhteiskunnassa ja kaikilla ihmisillä on oikeus työhön (kts.  Suomen perustuslaki ja YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus). Työelämäosallisuutta edistetään lisäämällä yksilön työllistymiseen tarvittavia valmiuksia, kuntoutumista sekä vaikuttamalla työmarkkinoiden toimintaan. Tällä kaikella pyritään edistämään työllistymistä, työhön paluuta ja työssä jatkamista. Haasteita työelämäosallisuudessa kokevat usein osatyökykyiset, vammaiset, maahanmuuttajat, pitkäaikaistyöttömät, mielenterveyskuntoutujat sekä nuoret, jotka ovat syrjäytymisvaarassa. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2020.) 

Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksessä on haastettu työnantajia osallistumaan työmarkkinoiden kehittämiseen. Työmarkkinoiden syrjivät käytännöt on haluttu poistaa ja yhteisvastuullisuutta lisättävän muun muassa tarjoamalla yrityksille taloudellisia kannustimia työllistämiseen. Ehdotuksessa työnantajien katsottiin myös hyötyvän yksilöllisemmästä tiedosta osatyökykyisen työnhakijan ominaisuuksista, tuottavuudesta ja rajoitteista. (Oivo & Kerätär 2018.)

Yhteiskunnallisesti käydään kovasti keskustelua siitä, että kaikki, jotka haluavat pääsevät töihin. Töitä on tarjolla, mutta työntekijät puuttuvat. Puhujilta puuttuu ymmärrys siitä, että mikä on osatyökykyisten mahdollisuus päästä työelämään, kun työssä suositaan ns. “Superhessuja”. Esimerkiksi kaupan alan työtehtävissä tulee osata tehdä kaikki hyllyttämisestä – kassatyöhön. Osatyökykyisyys haastaa monella tapaa. Työaika saattaa vaikuttaa syntyykö työsuhdetta, sillä minimivaatimus joillakin työnantajilla on työsuhdetta solmiessa 15 h/viikko. Usea osatyökykyinen henkilö kykenisi työskentelemään esim. 8–15 h/viikko menettämättä eläkettä/kuntoutustukea, joka turvaa perustoimeentulon. Työaikajoustoilla saisimme vapautettua osaavaa työvoimaa työntekoon, ja tähän tarvitaan yhteiskunnallista muutosta sekä asenteiden muuttamista. 

Työnantajien tulisi suosia esteetöntä rekrytointia työntekijöiden palkkaamisessa. Esteettömän rekrytoinnissa työpaikkailmoituksessa kerrotaan esimerkiksi työn muokkaamis- ja tuunausmahdollisuuksista. Esteettömässä rekrytoinnissa työnantajia kehotetaan myös tiedostamaan omat ennakko-odotukset ja -luulot ja suosimaan monimuotoisuuden lisäämistä työpaikalla, minkä vuoksi rekrytoinnissa suositaan anonyymi hakemuksia. (Vamlas.) 

Kun työmarkkinoilla on työvoimapula, pitäisi myös osa-aikatyöntekijät ottaa resurssina mukaan töihin. Peräänkuulutamme työnantajien halua ja tahtoa nähdä vaivaa erilaisilla työaikajoustoilla ja järjestelyillä, jotta kaikki töihin haluavat voisivat työllistyä. Kun henkilö työllistyy, vaikka vain osa-aikaisesti hän maksaa palkastaan veroa, eikä ole pelkästään tukien vastaanottaja. Yhteiskuntaan kuuluminen palkansaajana ja aktiivisena toimijana on kaikille tärkeää. Kaikilla pitää olla mahdollisuus työntekoon kykyjensä ja taitojensa mukaan.

Julkaistaan https://sijoitajavalmenna-uusimaa.fi/blog/

Metropolian työkykykoordinaattoriopiskelijat: Hakala Kaisa, Kovanen Janette, Kilpi Liisa, Salmensuo Henna-Marita, Salomaa Iiris

Lähteet:

Kuitunen, Soile & Oivo, Tuija (toim.) 2021.Vajaakuntoisesta osatyökykyiseksi,

osatyökykyisestä työkykyiseksi. Puheenvuoroja työkyvystä ja osatyökykyisyydestä Suomessa. Kuntoutussäätiö työselosteita 65/2021. Helsinki: Kuntoutussäätiö. <https://kuntoutussaatio.fi/assets/files/2021/06/puheenvuoroja_osatyokykyisyydesta_0906_valmis.pdf> viitattu 12.12.2022.

Martimo, Kari-Pekka 2020. Osittain vai riittävän työkykyinen? Blogi. Ilmarinen.

<https://www.ilmarinen.fi/tietoa-ilmarisesta/ajankohtaista/blogit-ja-artikkelit/blogikirjoitukset/kari-pekka-martimo/osittain-vai-riittavan-tyokykyinen/> viitattu 12.12.2022.

Oivo, Tuija & Kerätär, Raija 2018. Osatyökykyisten reitit työllisyyteen- etuudet, palvelut, tukitoimet. Selvityshenkilöiden raportti. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 43/2018. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. <https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161151/STM%20rap%2043%202018%20Osatyokykyisten%20reitit%20tyollisyyteen.pdf?sequence=4&isAllowed=y> viitattu 12.12.2022

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2020. Työelämäosallisuus. <https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/tyoelamaosallisuus> viitattu 12.12.2022.

Työkykyohjelma 2020. Työkykyohjelma 2020–2022: Ohjelma ja hakuopas. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. <https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162179/STM_2020_11%20%281%29.pdf?sequence=1&isAllowed=y>. Viitattu 5.12.2022.

Valtioneuvosto 2019. Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 10.12.2019 Osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Valtioneuvoston julkaisuja. Helsinki: Valtioneuvosto. <https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161931/VN_2019_31.pdf?sequence=1&isAllowed=y>. Viitattu 5.12.2022. 

Vamlas säätiö. Esteetön rekrytointi. Video. <https://www.youtube.com/watch?v=YbhR1KDqOVc> viitattu 12.12.2022