Uusimmat artikkelit

12.8.2022
IPS-laatuarviointiin osallistuminen lisäsi arvostusta omaa työtä kohtaan  Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toteutti yhteistyössä Kuntoutussäätiön kanssa… Lue lisää
30.6.2022
IPS-Sijoita ja Valmenna! -toimintamallin integraatio psykiatriseen kuntoutukseen IPS-toimintamallin käyttöönottoa psykiatrisessa kuntoutuksessa ja juurtumista osaksi palveluvalikkoa… Lue lisää
16.6.2022
MILJOONIEN SYY INTEGROIDA TYÖLLISTYMISEN TUKI OSAKSI PSYKIATRISTA KUNTOUTUSTA Kuvittele, että sairastut psykoosiin. Sairauden tuoman kivun,… Lue lisää
12.5.2022
HEI, ON IHAN OK PETTYÄ TYÖHÖN Psykiatrisessa kuntoutuksessa on lähestytty työelämää asteittain sosiaalisen kuntoutuksen, ammatillisen… Lue lisää
29.4.2022
Yksilöllisesti räätälöity verkostoyhteistyö on onnistuneen työhönvalmennuksen perusta IPS työhönvalmennuksessa tavoitteena on löytää ansiotyö avoimilta työmarkkinoilta… Lue lisää
Blogi

Moni mielenterveyden häiriöön sairastunut henkilö on pahassa kannustinloukussa

Etlan tutkimuksen mukaan kannustinloukut koskettavat yli puolta miljoonaa suomalaista. Kannustinloukku tarkoittaa sitä, että verot, etuuksien lasku ja asiakasmaksujen nousu johtavat siihen, että ansiotyön palkasta huolimatta tulotaso ei juurikaan nouse, pahimmillaan jopa laskee. Töihin ei siis taloudellisista syistä kannata mennä. Yhteiskunnan näkökulmasta ongelma tulisi ratkaista, sillä Suomessa on työvoimapula eikä työllisyysaste ole toivotulla tasolla. Inhimillisestä näkökulmasta on kohtuutonta, että työhön haluavat ja työhön pystyvät yksilöt joutuvat tukiviidakon rakenteesta johtuen jäämään etuuksien saajiksi, kun he itse haluaisivat siirtyä verojen maksajiksi.

Ei ole yllättävää, että pitkään työelämästä poissa ollut henkilö ei ehkä uskalla lähteä edes tuetusti töihin: Tästä pelkistettynä esimerkkitapauksena, Asiakas A

Asiakas A on IPS-työhönvalmennuksessa. Hän saa Kelan työkyvyttömyyseläkettä, jonka tuloraja on 855,48 €/kk sekä eläkkeensaajan asumistukea, jonka tuloraja on 78,66 €/kk.

A löytää IPS -työhönvalmentajansa tuella mielekkään työn. Työnantajan kanssa sovitaan työsopimuksen viikkotuntimääräksi 16 h. Välittömästi työn löydyttyä, ennen töiden aloitusta, Asiakas A ja IPS -työhönvalmentaja ilmoittavat tulojen muuttumisesta Kelaan. Asumistuen tarkistuspäätöstä odottaessa on valtava huoli ja jännitys siitä, kuinka paljon kuukausittaset 850 € bruttotulot laskevat eläkkeensaajan asumistukea. Varmaa on, että 77 €:n tuloraja ylittyy tuntipalkasta riippumatta nopeasti. Pahimmillaan asumistuki pienenee satoja euroja kuukaudessa.

Mitä käteen voi jäädä? Miten pärjätä? Osaako ennakoida taloutensa?

Eläkkeen tulorajan A voi ylittää kaksi kertaa sanktioitta. Jos ylitys tapahtuu kolmannen kerran peräkkäin, lähtee eläke lepäämään määräajaksi. Tämä saattaa tuhota Asikas A.n talouden ja romauttaa hänen mielenterveytensä.

Ylityksestä on hyvä ilmoittaa etukäteen Kelalle. Ansiotulot kiristävät Asiakas A:n verotusta. Verovähennyksiä hänen on mahdollista saada, mutta se edellyttää jo suurempaa työtuntimäärää. Verovähennys ei tule tyypillisissä tapauksissa mahdolliseksi.

Oman talouden suhteen on siis oltava todella ajan tasalla ja tarkka. On osattava ennakoida. Muutoksista on ymmärrettävä ja muistettava ilmoittaa.

Etuuksien menettämisen pelko estää työllistymistä

Lukuisin ohjelmin ja hankkein pyritään Suomessa nyt edistämään työllisyyttä ja työllistymistä. Kansallista mielenterveysstrategiaa toimeenpanevissa toimintamalleissa toteutetaan työelämään kuntouttavien palveluiden sisällöllistä uudistamista. IPS-toimintamallissa työllistyminen nähdään vahvasti osana toipumista vakavista mielenterveyden häiriöistä. Työ tuo mielekästä sisältöä, rytmiä ja osallisuutta arkeen. Tosiasia kuitenkin on, että etuuksien menettämisen pelko on merkittävä syy kieltäytyä IPS-työhönvalmennuksesta. Mielenterveyskuntoutujan etuuksien matalat tulorajat aiheuttavat etuuksien menettämisen riskin pahimmillaan jo yhden työvuoron myötä.

Mielenterveyden häiriöt johtavat usein taloudellisen tilanteen heikkenemiseen. Taloudellisten ongelmien tiedetään puolestaan usein johtavan mielenterveyden laskuun. Monilla vakavista mielenterveysongelmista kärsivien kohdalla toimeentulo on merkittävä huoli ja stressitekijä. Usein raha ei riitä ruokaan eikä laskuihin, lääkkeistä ja terapiasta puhumattakaan. Jatkuva rahapula hidastaa kuntoutumista sillä voimavarat kuluvat siihen, että pohtii, mistä saa ruokaa pöytään. Pahimmillaan myös viranomaisten neuvot ja ohjeet ovat puutteellisia, sillä tukiviidakko on todella monimutkainen.

Etenkin pysyvällä työkyvyttömyyseläkkeellä olevan henkilön kohdalla työhön paluu ja tulojen kertyminen on suunniteltava tarkasti, jotta vältytään kohtuuttomilta takaisinperinnöiltä. Pysyvällä työkyvyttömyyseläkkeellä olevalle henkilölle tarjotaan IPS-työhönvalmennusta, kun hän itse haluaa ja kokee pystyvänsä töihin. Tiedetään, että sopivasti tuettuna ja sopivan työn löytyessä kuka tahansa on hyvä, työkykyinen työntekijä!

Kannustinloukkuja on purettava!

Kannustinloukut asettavat ihmiset eriarvoiseen asemaan ja estävät työllistymistä. Kun työtä ei uskalleta ottaa vastaan etuuksien menettämisen pelossa ei työ edistä toipumista eikä työhön voi kuntoutua. Paluu työelämään on mahdoton. Yhteiskunnalta jää täsmätyökyky hyödyntämättä ja verotuloja saamatta.

Monet vakaviin mielenterveyden häiriöihin sairastuneet tekevät nyt töitä nimellisellä kulukorvauksella, 9 €:n päiväpalkalla. Vaikka työ tuo paljon muutakin hyvää ei korvaus ole motivoiva. Olisi kaikkien kannalta järkevää motivoida työhön haluavia ja työhön pystyviä takaisin työhön, riippumatta siitä ovatko he eläkkeellä vai ei. Täsmätyökykyyn sopiva ansiotyö avoimilla työmarkkinoilla edistää yhdenvertaisuutta ja osallisuutta. Vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville tulisi mahdollistaa asteittainen ja rauhallinen paluu työelämään, jotta se myös olisi kestävää. Työelämään paluu pitkän poissaolon jälkeen vaatii yksilöltä paljon, ilman yllä kuvattuja taloudellisia huolia.

On kohtuutonta, että työllistyvän henkilön on pelättävä päivittäisen toimeentulonsa puolesta! Täsmätyöhön pystyvät olisi sekä yhteiskunnallisista että inhimillisistä syistä saatava eläkkeeltä töihin. Mikäli onnistuisimme tukemaan 10-15 % mielenterveyssyistä työelämästä poissa olevaa työelämään, kasvattaisi se jo BKT:ta. Puhumme siis kansantaloudellisesti ja mielenterveydellisesti merkittävästä asiasta!

Olisiko kansalaispalkka ratkaisu? Voisiko takuueläke olla kaksiportainen tai takuueläkkeessä olla suojaosa?

Tomi Alatalo, Niina Virtanen ja Tove Lassenius

Lähteet:

https://www.etla.fi/julkaisut/kannustinloukut-suomessa/

Tomi Alatalo, kauppatieteiden maisteri & Kokemusasiantuntija
Tove Lassenius, HUS Psykiatrian ja Uudenmaan TE-toimiston aluekokeilun projektipäällikkö
Niina Virtanen, IPS-työhönvalmentaja / TE-toimiston tiimi