Uusimmat artikkelit

26.11.2021
Oikeat toimenpiteet ovat vääriä elleivät ne ole myös oikea-aikaisia Kun ihminen lähtee monen vuoden tauon… Lue lisää
12.11.2021
IPS-työhönvalmentaja avaa uusia mahdollisuuksia jalkautumalla ja verkostoitumalla aivan uudella tavalla HUSin tiimissä IPS-työhönvalmentajana toimiva Kirsi… Lue lisää
11.11.2021
KUKA ON SINUN ASIAKKAASI: POTILAS VAI TULEVA TYÖNTEKIJÄ? Työ ei ole ainoastaan keino hankkia leipää… Lue lisää
29.10.2021
IPS-työhönvalmennuksella askel työelämää päin Viime blogissa IPS-työhönvalmennuksessa keväällä 2021 aloittanut Hanna esittäytyi ja kertoi saaneensa… Lue lisää
15.10.2021
Työllistyminen IPS-työhönvalmennuksen tuella Hanna oli ensimmäisten joukossa, jotka keväällä 2021 aloittivat IPS-työhönvalmennuksessa HUS Psykiatrian ja… Lue lisää
Blogi

IPS-työhönvalmennuksella askel työelämää päin

Viime blogissa IPS-työhönvalmennuksessa keväällä 2021 aloittanut Hanna esittäytyi ja kertoi saaneensa työpaikan. Vilkaistaan kuitenkin pikaisesti vielä taaksepäin. ”Ajattelen, että olisi hyvä sanoa sairaus ääneen. Se olisi esimerkki siitä, että tämänkin sairauden kanssa voi elää hyvää elämää.”, Hanna sanoo ja jatkaa: ”Tarinani on tavallaan voimatarina. Olen ollut useasti sairaalahoidossa ja todella huonossa kunnossa. Mielenterveyteni alkoi heiketä isäni menetyksen ja eron myötä. Jouduin ensimmäisen kerran suljetulle osastolle 2012. Ensimmäinen diagnoosini oli kaksisuuntainen mielialahäiriö. Vuonna 2015 minulla diagnosoitiin skitsoaffektiivinen häiriö. Monilla sairaalajaksoilla olen ajatellut, että tästä elämästä ei tule yhtään mitään. Mutta jokin on puskenut taustalla, että kyllä tästä vielä noustaan.”

Askel kerrallaan

Joskus askel eteenpäin on ollut tietoinen päätös, joskus läheisen tuen ansiota, toisinaan ehkä sattumaa ja tuuria. ”Muutama vuosi sitten olin ihan tuurilla markkinoilla, jossa SPR esittäytyi. He vähän väkisin puhuivat äitini ja minut mukaan.” Hanna naurahtaa. Hän kertoo uuden harrastuksen aloittamisen olleen vaikeaa ”Oli hirveä askel lähteä mukaan harrastukseen. Olin niin mökkiytynyt, etten nähnyt ketään.” Myös keskeyttäminen kävi mielessä ”Ensimmäisten kokousten jälkeen olin aivan poikki ja ajattelin, etten millään jaksa. Enkä olisi lähtenyt ilman äitini tukea. Hän oli niin innoissaan mukana samassa ryhmässä, etten kehdannut sanoa, etten lähde”. Nyt SPR:n ryhmästä on muodostunut kuin toinen perhe, ”Se porukka on niin upea! Kokoonnumme viikoittain.”

Hanna on ollut kuntoutustuella kymmenen vuotta. Monet hänen tuntemat henkilöt, joilla on sama diagnoosi, ovat sairauseläkkeellä. ”Sairauseläkkeelle joudutaan tai päästään huonon kunnon takia. En tiedä miksi minulle ei ole tarjottu eläkettä. Aina on sanottu, että katsotaan vielä tämä vuosi kuntoutustuella. Ehkä omahoitaja ja lääkäri ovat nähneet minusta, että vielä nousen.” IPS-työhönvalmennuksesta Hanna kuuli omalta työntekijältään. ”Meillä on todella hyviä keskusteluja omahoitajani kanssa. Hän osaa ehdottaa minulle sopivia juttuja, joista myös juttelemme lääkärin kanssa.” Epävarmuutta kuitenkin aiheuttaa jaksamisen ja pärjäämisen lisäksi toimeentulo. ”Nyt vasta harjoittelen työtä, en tiedä onko minusta työhön vai ei. Mikäli kykenen vain osa-aikaiseen työhön, millä sitten elätän itseni?” Hanna pohtii, mutta jatkaa samaan hengenvetoon ”Niitä ei kuitenkaan auta murehtia! Mennään päivä kerrallaan ja katsotaan, miten työsaralla lähtee liikkeelle. Koskaan ei voi tietää!”

Tukea IPS-työhönvalmennuksesta

IPS-työhönvalmennus on ylittänyt toivomukset ja odotukset. Hannalla on menneisyydessään myös kurjia kokemuksia. ”Sain muutama vuosi sitten yhteyden kunnan koordinaattoriin, joka järjesti minulle työhaastattelun. Haastattelu meni minusta hyvin. Sitten haastattelija kysyi, miksi olen ollut poissa työelämästä ja minä vastasin melkein rehellisesti, vain hiukan lievemmin, eli sanoin, että minulla on kaksisuuntainen mielialahäiriö. He sanoivat soittavansa viikon kuluessa. Sitä puhelua ei ole tullut vieläkään.”

IPS-toimintamallia Hanna pitää hyvänä. ”Tätä kyllä kannattaisi mainostaa! Jostain syystä mielenterveyskuntoutujien stigma on valtava meidän yhteiskunnassa. Nykyisellään työn löytäminen ja työssä onnistuminen ei ole helppoa. Tämä on loistava tapa edetä.” Omalta työelämältään Hanna toivoo ensisijaisesti hyvää mieltä, ”Ainakin toivon, että työstä tulee iloinen mieli. Se pitää hyvinvointia yllä. Syyni mennä töihin on se, että olisi tekemistä ja se tunne, että kokee olevansa tarpeellinen.”

”Hannan tarina” on juttusarja, jossa Hanna jakaa kokemuksiaan IPS-työhönvalmennuksesta omasta näkökulmastaan.